Sain kerran ampumaseuran sihteeriltä kahdeksan kuukauden harjoitusohjelman. Jos ilmakiväärin SM-kisat on maaliskuussa, niin eikös sinne ole jokseenkin kahdeksan kuukautta? Niinpä päätin koittaa aloittaa tavoitteellisen harjoittelun ohjelman mukaan, tähtäimessä siis Suomen mestaruus maaliskuussa.

Aluksi kohennetaan yleiskuntoa esim. pitkillä kävelylenkeillä. No eikös golf vastaa sitä? Nyt pari viikkoa olen ahkerasti golfannut ja hieman jumpannut lähes päivittäin. Harjoitusohjelman 3. viikon ohjelmaan kuuluu maksimirasitus esim. juosten, uiden tai hiihtäen. Koska uimahalli on kiinni ja uimarannalla on hankala mitata matkaa, päätin lähteä juoksulenkille. En ole koskaan ollut mitenkään innostunut juoksusta, viimeksi olen juossut jokunen vuosi sitten jalkapallon perässä tai maanantairasteilla suunnistaessa. Tosin olen siinä lajissa niin surkea, että kun keskityin kartanlukuun ja rastien etsimiseen, ei siinä oikein juoksemisesta voi puhua.

Kun nyt saamme näilläkin leveysasteilla nauttia helteistä, päätin lähteä juoksemaan heti aamulla. Hieman tuoremehua ja vartalon herättelyä ja sitten baanalle. Mukaan puhelin, jossa endomondo mittaamassa matkaa ja radio, jota kuuntelemalla matka sujui paremmin. En minä kyllä ihan ohjelman mukaista 5km lenkkiä jaksanut tehdä, sallittaneen pieni ikähyvitys, 3,92 km aikaan 26:30. Enkä sitäkään kyllä täysillä päästellyt, täytyy ottaa kuitenkin eka lenkki vähän varovaisemmin. Kotiin päästyäni levitin makuualustan nurmikolle ja tein päivän jumppaliikkeet. Ennen suihkuun menoa vielä kitkin muutaman rikkaruohon.

Oikeastaan eihän tämä yhtään pöllömpi tapa aloittaa päivää…